Sähkönsiirto Suomessa — Hinnat & sähköverkon rakenne

Sähkönsiirto hinnat

Sähkönsiirron hinta on keskeinen tekijä suomalaisen kuluttajan sähkölaskussa. Varsinkin kun sähkön perushinnat ovat alhaiset.

Viime vuosina hinnat ovat muuttuneet useista syistä. Tarkat ja ajantasaiset hinnat kannattaa aina tarkistaa sähkösopimuksesta, tai kun kilpailutat sopimuksesi halvimpaan.

Sähkönsiirto perusmaksu

Sähkönsiirron perusmaksu on kiinteä maksu, joka laskutetaan sähkönkuluttajilta säännöllisesti. Se ei riipu sähkön kulutuksen määrästä vaan on tarkoitettu kattamaan sähköverkon ylläpidon ja toiminnan kustannukset. Sähkölaskussasi lisätään yhteen normaali sähkön hinta, perusmaksut, siirtohinta ja verot.

Perusmaksuun vaikuttaa: 

• Alueen infrastruktuuri 
• Siirtoalueen asiakasmäärä 
• Alueelliset investoinnit sähköverkkoon

Suomen sähköverkko

Suomi, harvasti asuttuna maana, on tunnettu haastavista sääolosuhteistaan ja pitkistä etäisyyksistään.

Myrskyt katkovat linjat, ja talvisin pakkaset voivat olla ankaria. Nämä tekijät ovat luonnollisesti vaikuttaneet maan energiaverkon kehittymiseen. Sähkönsiirto Suomessa on joustavaa, monimuotoista ja tehokasta, joka vastaa sekä teollisuuden että kotitalouksien tarpeisiin.

Energiaverkko on suunniteltu kestämään erilaisia sääolosuhteita ja muita haasteita. Verkossa on laaja valikoima eri energiamuotoja, kuten ydinvoima, vesivoima, tuulivoima, aurinkoenergia ja fossiiliset polttoaineet. 

Viime vuosina on tehty merkittäviä investointeja uusiutuviin energiamuotoihin, erityisesti tuuli- ja aurinkoenergiaan, jotta voitaisiin vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja edistää kestävää kehitystä.

Sähkönsiirto Suomessa

Suomen energiaverkon historia juontaa juurensa 1900-luvun alkuun, jolloin ensimmäiset vesivoimalaitokset rakennettiin. Nämä voimalaitokset olivat ensisijaisesti teollisuuden käyttöön, mutta ne mahdollistivat myös sähköistämisen laajentumisen asutuskeskuksiin. 

Tämä ajanjakso oli Suomelle teollistumisen aikaa ja sähkö oli tärkeä edistävä tekijä siinä.

Toisen maailmansodan jälkeen Suomi panosti merkittävästi infrastruktuurinsa kehittämiseen, ja sähköverkko laajeni nopeasti maan eri osiin. Tämä aika merkitsi myös vesivoiman huomattavaa lisääntymistä, ja nämä turbiinit siis alusta asti muodosti pitkään Suomen sähköntuotannon selkärangan.

☢️ 1960-luvulla ydinvoima tuli osaksi Suomen energiatarjontaa. Loviisan ja Olkiluodon ydinvoimalaitokset alkoivat tuottaa merkittävän osan maan sähköstä, ja ydinvoima nähtiin tärkeänä keinona vähentää riippuvuutta tuontienergiasta.

♻️ 1990-luvulla alkoi fossiilisten polttoaineiden vähentämisen aikakausi Suomessa. Tämä johtui sekä ympäristötietoisuuden lisääntymisestä että kansainvälisistä sopimuksista. Samalla alettiin panostaa enemmän uusiutuviin energiamuotoihin, kuten tuuli- ja aurinkoenergiaan.

☀️ 2010-luvulla Suomen energiapolitiikka on keskittynyt entistä enemmän uusiutuvien energialähteiden edistämiseen, energiatehokkuuden parantamiseen ja omavaraisuuden lisäämiseen. 

Siirtymä kohti sähköautoja ja muiden sähköistettyjen liikennemuotojen käyttöönottoa asettaa kuitenkin uusia vaatimuksia sähköverkolle.

Nykyään Suomen energiaverkko on monimuotoinen ja joustava järjestelmä. Lisäksi Suomen hallitus ja energia-alan toimijat ovat kiinnittäneet huomioita energian varastointiratkaisuihin, jotka mahdollistavat sähkön tasaisemman ja luotettavamman saatavuuden, sekä sähköverkon modernisointiin ja digitalisaatioon, jotka parantavat verkon tehokkuutta ja resilienssiä.

Suomen sähköverkko kartta

Suomen sähköverkko on laaja ja monimuotoinen järjestelmä, joka kattaa koko maan aina eteläisistä kaupungeista pohjoisiin syrjäseutuihin.

Kartta kuvaa, kuinka sähkö siirtyy tuotantolaitoksista eri puolille maata jakeluverkkoihin ja lopulta kuluttajille. Erityisesti suuret siirtolinjat ovat näkyvästi esillä, samoin keskeiset solmupisteet ja yhteydet naapurimaihin.

Suomen energiaverkon rakenne

• Sähköverkko: Jakautuu korkeajännitteiseen siirtoverkkoon ja alueellisiin jakeluverkkoihin. Siirtoverkkoa hallinnoi Fingrid ja se kytkee yhteen tuotantolaitokset ja suurimmat sähkönkulutuksen keskittymät.

• Kaasuverkko: Suomen kaasuinfrastruktuuri on pienempi kuin monissa muissa Euroopan maissa.  Maakaasuverkko palvelee erityisesti Etelä-Suomea.

• Lämpöverkko: Kaukolämmön tuotanto ja jakelu ovat merkittävässä roolissa erityisesti kaupunkialueilla.

Uusiutuvan energian rooli

Tuulivoima, aurinkoenergia ja biomassa ovat kasvattaneet osuuttaan verkossa viime vuosina. Tuulivoimapuistojen ja aurinkoenergiahankkeiden myötä Suomen sähköverkossa liikkuu entistä enemmän vihreää sähköä.

Yhteydet naapurimaihin

Suomen energiaverkko on yhteydessä naapurimaiden verkkoihin, erityisesti Ruotsin, Norjan ja Viron kanssa. Nämä yhteydet mahdollistavat sähkön tuonnin ja viennin, mikä lisää järjestelmän joustavuutta ja vakautta. Luotettavat sähköyhtiöt Suomessa myyvät muualta tuotua sähköä eteenpäin kuluttajille.

Sähköverkkohäiriöt

Sähköverkon häiriöt ovat tilanteita, joissa sähkön jakelu keskeytyy tilapäisesti tai pitkäaikaisesti. Näitä häiriöitä voivat aiheuttaa esimerkiksi myrskyt, puut, jäätyminen, tekniset viat tai ylikuormitus:

• 🌪️ Myrskyt ja luonnonilmiöt: Kova tuuli, myrskyt tai jäätyminen voivat kaataa puita sähkölinjoille tai vahingoittaa niitä, mikä johtaa sähkökatkoihin.
• 🔧 Tekniset vikatilanteet: Komponenttien rikkoutumiset tai laiteviat voivat aiheuttaa häiriöitä sähköverkossa.
• ⚡ Ylikuormitus: Äkilliset suuret sähkönkäyttöpiikit voivat ylikuormittaa verkkoa ja johtaa katkoksiin.
• 🔍 Ennaltaehkäisy ja korjaus: Sähköyhtiöt monitoroivat jatkuvasti verkkoa ja pyrkivät ennakoimaan, havaitsemaan ja korjaamaan vikoja mahdollisimman nopeasti.
• 💰 Korvaukset: Kuluttajilla on tietyissä tilanteissa oikeus saada korvausta pitkäkestoisista sähkökatkoksista sähköyhtiöltä.

Usein kysyttyä

Teemu Pesonen

Teemu Pesonen on Sähkösopimukset.com:n yksi perustajajäsenistä ja alustateknologioiden ammattilainen yli 10 vuoden kokemuksella. Hänen tavoitteenaan on rakentaa Suomen paras sähkösopimusten vertailusivusto – ei sen enempää.